Kokonaisen suvun jalkapallorakkaus

Kyseinen perhe nivoutuu keskeisesti jalkapalloseura EIF:n historiaan. Ilman Löfin sukua lukemattomat työtehtävät odottaisivat edelleen tekijäänsä, useat joukkueet olisivat vailla valmentajaa ja moni maali olisi jäänyt tekemättä pelikentällä. Jalkapalloklaanin taustahahmo, äiti Doris Löf, sävyttää omalla suhtautumisellaan usean sukupolven rakkautta jalkapalloiluun.

Yhteistyössä Ekenäs IF jalkapallojaosto

Löfin suvusta voi syystä käyttää nimitystä jalkapalloklaani. Sukupuusta löytyy tänä vuonna, Doris Löfin täyttäessä 95 vuotta, seitsemän omaa lasta, 19 lastenlasta ja 23 lastenlastenlasta. Monet sukupuusta löytyvät nimet ovat vuosien mittaan olleet keskeisesti esillä seuran historiassa. Pojat Alf, Sven ja Krister kuuluivat monen vuoden ajan miesten edustusjoukkueen kantaviin voimiin ja lapsenlapsista Per Estlander ja Johan Estlander ovat hyvin tunnettuja jalkapalloilijoita. Lapsenlapsenlapset Oliver ja Linus Estlander kuuluvat tulevaisuuden vahvoihin pelaajanimiin ja Ida Adamsson tekee jo nyt uraa Ruotsin kovatasoisessa naisten sarjassa.

Löfin jalkapallosuvu kiinnostus jalkapalloon ylittää usean sukupolven. Jalkapallosymboli henkilön nimen kohdalla kertoo aktiivisuudesta jalkapallon parissa.

Urheilullisten saavutusten lisäksi tämä on tarina jostakin vielä arvokkaammasta. On kyse sitoutumisesta, toisten tukemisesta sekä yhteisöllisyyden tunteesta. Näistä asioista kumpuaa jatkuvuus sekä rakkaus johonkin isompaan kuin katoavaiseen urheilulliseen menestykseen.

- Äiti aloitti jalkapalloilun seuraamisen vuonna 1955 vanhemman veljeni Svenin juniorisarjapelien myötä. Hän oli meistä lapsista vanhin, kaksi vuotta minua vanhempi. Ei äiti silloin erityisesti ymmärtänyt mitään jalkapallosta, mutta hän halusi aina olla mukana katsomassa otteluita. Siitä se on sitten jatkunut lukuisia lastenlasten ja lastenlastenlasten jalkapallo-otteluita seuraten. Äiti on seurannut jalkapalloa kohta 70 vuoden ajan, toteaa Doriksen poika Alf ”Affe” Löf.

Miten tärkeää oli, että äiti löytyi katsomosta?

- Se oli mielestäni hienoa, oli turvallista tietää äidin olevan katsomossa. Jos vaikka sai kovan iskun jalkaan, äiti oli aina lohduttamassa. Myöhemmin hän teki meille kaikille omat leikekirjat lehtijutuista ja kuvista, Affe muistelee.

- Ja aina kun te tulitte kotiin ottelun jälkeen, äiti laittoi ruokaa sinulle sekä kaikille mukana tuleville kavereille. Meillä oli aina avoimet ovet kotona, vaikka meillä ei ollut ylimääräistä, ruokaa löytyi aina kaikille, se oli tärkeää äidille, tytär Gitta Estlander muistelee.

Perusta pysyvän rakkauden luomiseen jalkapalloilua kohtaan löytyy henkilökohtaisesta välittämisestä. Läsnäolo luo yhteistä mielenkiintoa, joka ylittää sukupolvien rajat ja parhaimmillaan kasvattaa aitoa urheilukulttuuria.

- Se on ihan selvää, että vanhempien otteluiden seuraaminen tai edustusjoukkueen otteluissa käyminen vaikuttaa myös lasten mielenkiintoon seuraa kohtaan, Gitta toteaa.

Läsnä kaikissa kotiotteluissa

Aina Ekenäs IF:n edustusjoukkueen pelatessa kotiotteluita Löfin suku on aina hyvin edustettuna. Vuosien varrella perheen jäseniä on löytynyt katsomosta ja pelikentiltä, sekä pelaajan että valmentajan rooleissa. Puhumattakaan lukemattomista tunneista vapaaehtoistyötä kahvilamyynnin puolella. Tällä hetkellä Johan Estlander valmentaa miesten kakkosjoukkuetta ja Per Estlander P05-joukkuetta, Gitta Estlander vastaa kioskimynnistä ja Benita Sandberg on aktiivinen toimitsija.

- Meitä on aina vähintään viisi sisarusta paikalla kotiotteluissa, toteaa Gitta.

- Kyllä me käymme aina kotiotteluissa. Meillä kaikilla on kausikortit, se kuuluu asiaan, naurahtaa Affe, joka itse toimi seuran juniori- ja naisjoukkueiden valmentajana usean vuoden ajan oman 14 kauden mittaisen miesten edustusjoukkueuran päätyttyä.

Myös kunnioitettavaan ikään ehtinyt 95-vuotias Doris Löf nähdään edelleen katsomossa silloin tällöin. Monet jalkapallon ystävät muistavat Doriksen naisjaoston aktiivisena toimijana useiden vuosikymmenten ajan. Hänen työpanoksensa seuran eteen palkittiin seuran kunniajäsenyydellä vuonna 2003.

- Äiti tulee mielellään katsomaan otteluita, hän on aina kiinnostunut, kunhan joku tuo hänet paikalle, Gitta Estlander kertoo.

- Muistan edelleen ensimmäisen ottelun äidin jätettyä kahvilamyynnin. Hän seurasi hetken toimintaa ja nousi sitten ylös ja sanoi: Niin, en minä yleensä noin tehnyt, eihän makkaroita voi asetella tuolla tavalla, Gitta muistaa nauraen.

Mikä rooli jalkapalloilulla on perheyhteisössä?

- Kyllä me aina puhumme jalkapalloilusta. Näin se menee koko kesäkauden, toteaa Gitta.

- Se on kyllä aika syvällä sielussa. Riippumatta yhteydestä, aina jalkapallosta tulee puhe, kun me tapaamme. Emme ehkä aina puhu niin paljon lapsistamme, mutta aina EIF:ästä, Affe nauraa.

Kapteeninnauha ja valmennusvastuu

Jalkapalloa voi pelata monella tavalla, ja yhtä monella tavalla voi suhtautua rooliinsa joukkueessa tai seurassa. Osa pelaajista ilmestyy harjoituksiin, tekevät hommansa ja lähtevät, osa kantaa luonnostaan enemmän vastuuta. Kautta linjan perheen jäsenet ovat äänestetty joukkueidensa kapteeninnauhan kantajiksi tai halunneet hoitaa vastuullisia tehtäviä seurassa. Tämä tuskin on pelkkää sattumaa.

Mitkä arvot näkyvät perheen suhtautumisessa jalkapalloiluun?

- Mielestäni vastuuntunto. Krister oli kapteeni kuten myös Per, vastuuntunto on aina ollut mukana. Myös Johan oli edustusjoukkueen kapteeni, toteaa Gitta.

- Usein pelaajat äänestävät itse joukkueelle kapteenin. Pelaajilla on siis ollut luottamus heitä kohtaan henkilöinä, Affe jatkaa.

Valmentajan työ puolestaan on halua viedä osaamistaan eteenpäin ja kehittää tulevia pelaajia. Monet perheessä ovat halunneet kantaa tämän vastuun.

Mitä EIF olisi ilman Löfin sukua?

- Uskon, että EIF olisi aika pinteessä ilman sinua Gitta, sanoo Affe.

- Osallistumisesta toimintaan on tullut lähes itsestäänselvyys, Gitta toteaa.

Doris Löfin 95-vuotisvastaanotto järjestetään sunnuntaina 17.11. klo 14-16 EIF:n klubitalolla. Tervetuloa!

TEKSTI: Ilse Klockars, Place2Go / KUVA: Linus Westerlund Media / KUVA & GRAFIIKKA: Janica Söderlund, MR Media